keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Naiset ovat kauniita monstereita


Naiset ovat ihania. Naiset ovat monstereita. Naiset ovat kauniita, tärkeitä, arvokkaita. Nainen on nainen, vaikka joskus vähän erilainen. Naiset kikattavat, kuiskivat ja supisevat. Joskus muijat ihan räkättävät. Naiset ovat miehisiä, aika riuskojakin, kun toinen pimu on langanlaiha. Yksi muikkeli tekee hyvää ruokaa, toinen bööna osaa sisustaa kauneimman kodin ja kolmas friidu vaihtaa auton öljyt itsenäisesti. Nainen on lapseton, yksinhuoltaja, ison perheen äiti. Nainen on nainen ja joku ei halua olla.



Naisella on kauneuden kauheus. Olen tänään kaunis, mutta huomenna ruma, eilen en tiedä mitä tai mikä olin. Tämä paita ei sovi minulle ja hiukseni ovat vääränlaiset. Meikki on ase. Meikitön on riisuttu. Molemmat ovat niin kauniita joskus. Naiset ovat somiakin toisinaan, mutta eivät aina. On ihan okei olla välillä ei niin kaunis. Mikä on kaunis? Kuka on kaunis? Pitääkö olla kaunis? Saanhan olla nätti ja söpö. Peppuni on liian litteä, ei kun iso, sittenkin sopiva. Olet ainutlaatuinen, olet ihanan sopiva.



Suuttuessaan nainen aloittaa mykkäkoulun ja mutristelee kulmiaan sekä suutaan. Joku nainen heittelee tavaroita tai huutaa tai tekee niitä kaikkia samaan aikaan. Sitten hän saattaa nakella niskojaan. Viha voi romauttaa koko naisen ympäröivän maailman, kyynel valuu. Niitä valuukin pian paljon ja vuolaasti. Nainen on kuin sisilisko, joka osaa sylkeä joskus kipeästi, joskus ihanan keveästi. Pahastuessaan nainen voi olla ällöttävän kiltti, mitä saisi olla kulta? Ja ehkä sitten alkaa pihtaaminen.



Ympärilläni on paljon naisia. Näen heidän välillään näkymättömän napanuoran. Se saattaa toisinaan yhdistää. Se on välillä kireä, välillä täynnä verta ja välillä se napsahtaa poikki tai joku toinen näpsäisee sen. Välillä naiset piiskaavat toisiaan ja välillä he halaavat. Ovatpa he kerrassaan outoja, kummajaisia ja niin makeita! Nainen itkee, pillittää ja parkuu. Räkä valuu poskilla ja sitten onkin taas se aika kuukaudesta. Ei tuohon oikeastaan välttämättä tarvita edes niitä päiviä. Mielialat vaihtelevat, ailahteluja ja säälimätöntä itsevarmuutta. Naisella on himoja, antakaa pala suklaata.

Joku nainen osaa rakastaa, toinen on rakastettu ja kolmas rakasteltu. Nainen on arvaamaton ja arvoituksellinen. Nainen, mikä ihana pakkaus hän onkaan.

Rohkeasti,

Elli 
Anna mä bloggaan

2 kommenttia:

  1. Ellillä on joku maaginen runosuoni! Wau mitä tekstiä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos anonyymi! Lisää tekstiä on varmasti tulossa ja tällaiset kommentit lisäävät intoa entisestään.

    VastaaPoista