Olen osaltani vastuussa ihmisistä. Olen vastuussa äideistä ja heidän pienistä jälkeläisistä. Olen tavallaan vastuussa Suomen tulevaisuuden veronmaksajista eli niistä hoitamistani kinaisista kersoista, jotka ovat valloittavan ihania. Jokainen vastasyntynyt on niin erilainen! Joku tykkää nukkua, joku haluaa imeä rintaa jatkuvasti syntymästään saakka ja joku kakkaa vasta toisena vuorokautena syntymänsä jälkeen ja joku on jo kakannut lapsiveteensä. Joku katselee välittömästi ympärillään olevaa maailmaa ja joku imee peukaloaan silmät kiinni. Joku aivastelee ja joku pissaa hoitopöydälle kesken vaipan vaihtamisen.
Kaikki kuitenkin tarvitsevat rakkautta ja huolenpitoa. Vauvat tarvitsevat monia asioita ja olisin niin onnellinen, jos jokainen vauva, lapsi, vanhus ja ihminen saisi osakseen lämpöä ja rakkautta. Minä yritän omalta osaltani välittää niitä sairaalssa. Totesin eräs päivä itku silmäkulmassa työtä tehdessäni, että olen niin pettynyt, kun tajusin, ettei maailmaa voikkaan pelastaa. Yksi ihminen katsoi minua ja sanoi, että älä nyt vielä luovuta. Nauroin ja jatkoin hommiani. En luovuttanut, en ole luovuttanut tänäänkään.
Olen valmistumiseni myötä astunut melko suuriin saappaisiin, mutta silti haluan täyttää ne isot ja painavat kätilösaappaat mahdollisimman hyvällä, osaavalla ja lämpimällä tavalla työskennellessäni itse kätilönä. Välillä kieltämättä on päiviä, kun herätyskello soi liian aikaisin, väsyttää ja ärsyttää. Töissä on kiirettä ja ärsyttää vielä lisää. Sitten tulee joku pieni vauva syliin, hymyilee ja nukahtaa. Sitten ei enää ärsytä niin paljoa. Ei ärsytä juuri ollenkaan. On oikeastaan aivan OK ja sitten voi käydä juomassa kupillisen kahvia.
Työni tarvitsee vastapainoa tai oikeastaan minä tarvitse sitä. Ilosaari ja siellä olleet festarit oli yksi niistä vastapainoista tämä kesänä.
Se tunne, kun tanssit punaiset tennarit jalassa. Laitat silmät kiinni ja nostat kädet ilmaan. Kuulet lempimusiikkia livenä ja olet pukeutunut hassun coolisti. Olet festareilla, jota olet oikeastaan odottanut koko edeltävän kesän. Jatkat tanssimista ja hymyilet. Ympärillä on ystäviä, kavereita ja ihmisiä, jotka irrottelevat. Ihmiset ovat tulleet pitämään hauskaa, tanssimaan, kuuntelemaan artisteja, iloitsemaan, nauttimaan ja nauramaan. On hyvä olla ja toivottavasti kaikilla muillakin on. Haluat halailla vastaantulevia festarikansalaisia. Ihmiset ovat kauniita kukkaseppeleet päässään. Jotkut tanssivat kuralätäkössä kumisaappaat jalassa ja jotkut puhaltelevat saippuakuplia ilmaan. Jotkut istuvat kukkuloiden nurmikoilla ja jotkut humaltuvat anniskelualueella. Jotkut pelaavat alueella olevia pelejä ja jotkut nukkuvat teltassa päiväunia.
Tällaista elämäni on nyt. Huolehdin ja hoivaan sekä kärsin maailmantuskasta ajoittain. Välillä vedän tennarit jalkaan ja lähden tanssimaan.
Nostetaan välillä kädet ilmaan,
Elli
Anna mä bloggaan
