maanantai 29. joulukuuta 2014

Lähde kanssani lomamatkalle

Joulu oli ja vähän niin kuin meni jo. Nyt lähdetään ihmiset reissuun. Kohteena ei ole tällä kertaa Kanaria vaan Egypti. Anna mä kerron sulle siitä matkasta, jonka tein tuonne pydamidien ja hiekan maahan ihanan ystävän kanssa. Kerron myös sen itsestäni, että rakastan matkustelua. Matkustaminen on aivan älyttömän siisti juttu. Näkee eri kulttuureja, tapaa erilaisia ihmisiä ja kerää itselleen muistoja sekä kokemuksia.

Kuva on hotellialueeltamme Sharm El Sheikhistä

Egypti sijaitsee aika kaukana Suomesta. Siellä on myös aika erilaista kuin Suomessa ja jotain samaakin. Egyptissä on mukavia ihmisiä, koska olen itse käynyt keskustelemssa heidän kanssaan ja todella tehnyt tällaisen arvion. Egyptiläisillä on usein tummat, laineilevat ja kiiltävät hiuket ja kauniit tummat silmät. He ovat sosiaalisia ja vähän hassuttelevia, mutta myös erittäin asiallisia. He olivat valmiita lähtemään kanssamme pyramideille ja Kairoon, mutta valitettavasti emme voineet lähteä maassa tuolloin vallinneiden levottomuuksien vuoksi. Olimme reissussa maaliskuussa 2014, joka ei ole Egyptin suosituinta matkailukautta. Lisäksi tuolloin maassa oli terroriuhka päällä. Matkaan lähdettiin kuitenkin ja kuten alla olevasta kuvasta huomaa, hirveästi muita ei ollut tuolloin liikenteessä.


Elliandelli kävi uimassa, yksin.

 Vettä kannattaa olla koko ajan jossain lähellä, koska päivisin voi olla niin kuuma, että jokainen aistisolu etsii märkää ja viileää. Altaiden vesi on raikkaan vilposta ja ainakin kyseisellä hotellialueella myös puhdasta. Yöllä saattaa tarvita pitkähihaista pusakkaa, koska yön ja päivän lämpotilaerot voivat olla melkoisia. Punainen meri on suolainen, täynnä haita ja oikeasti sininen. Kävin snorklaamassa sen vesissä ja sain siitä itselleni uuden harrastuksen. Vedenalainen maailma on mielestäni pelottava, kaunis ja mystinen. Kalat tulivat ihan lähelle katsomaan minua ja välillä se alkoi vähän jännittää. Samalla veden alla kuului oma hengitys. Pinnan alla vallitsi ajattomuus ja lipuva rauha. Snorklaus on mielenhoitoa!

Kuva aurinkovarjoista ja hiekasta, taustalla on Punainen meri, joka olikin sininen.
 Hiekkaa oli kaikkialla ja välillä se oli niin kuumaa, että ilman kenkiä ei kärsinyt kävellä. Aurinkovarjoja löytyi pitkin rantaa ja ne todella tulivat kuuman auringon paahtaessa tarpeeseen. Rannoilla oli palkattuja hengenpelastajia. No, tietenkin tiedustelin heidän elämästään kaikkea, kuten millaiset vanhemmat heillä on ja millaisia työtehtäviä heillä on ollut. Ei käynyt aika pitkäksi rusketusta odotellessa, olivat mukavia pelastajia kerrassaan nuo ihmiset!


Hotellin (Hot Ellin) aamupalaa.

Hotellimme oli Coral Beach Rotana Resort-Tiran. Matkapakettiimme kuului aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja ilmaiset juomat. Kyllä, söimme paljon ja ruoka oli hyvää. Tämä täyshoito valintana oli meille erittäin onnekas, koska terroriuhan takia emme saaneet poistua matkan aikana hotellialueelta tai kylille lähteminen ei ollut ainakaan suositeltavaa. Matkan aikana puhuin myös Suomen Ulkoasiainministeriön edustajan kanssa Egyptin nousseesta terroriuhasta, what! Silloin, kun tuollainen puhelu tulee, tuntee itsensä erittäin pieneksi, voimattomaksi ja kuolevaiseksi.


Kiitos.

Matka tuli viikon kulutta päätökseen ja palasimme kotimaahan haikein ja onnellisin mielin. Iho oli saanut mukavan rusketuksen ja kamera oli täynnä kuvia. Mieleeni jäivät päällimmäisenä hotellialueen uskomattoman ihanat työntekijät, jotka tekivät viikostamme unohtumattoman ystävällisyydellään ja sosiaalisuudellaan. Tahdon vielä näin lopuksi mainita, että tapasin Etelä-Sudanin ministerin, jonka kanssa keskustelimme muun muassa kotimaidemme poliittisista tilanteista ja synnytyksistä. Kiitos sille ihanalle ihmiselle, joka jakoi kanssani tuon viikon loman. 

Aurinkoisesti,
Elli
Anna mä bloggaan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti