Mitä tapahtui Roomassa?

Oletko lähdössä Roomaan? Tässä pieni raapustus ja muutamia vinkkejä, jee!

Itse olin siellä elokuun 2015 puolessa välissä viikon verran ihanan ystäväni kanssa. Oli kuuma, oli ihania kerrostaloja, kauniita ihmisiä ja söin pitsaöverit iltaisin. Mielestäni elokuu oli oikein mukava ajankohta lähteä tutustumaan tähän historialliseen kolkkaan. Lämpötila pysytteli päivät noin kolmessakymmenessä asteessa, yöt olivat viileämpiä. Käytimme lentokentältä (Rome Fiumicino) hotellille kulkemiseen junaa ja noin puolen tunnin matkalla näki maisemia ja juna oli siisti. Hinta oli noin kaksikymppiä. Hyppäsimme junasta pois Terminissä, joka on Rooman päärautatieasema. Muista leimata lippusi ennen junaan astumista tai saat rapean laskun mukaasi.

Oma hotellimme sijaitsi juurikin Terminin lähellä, joten siitä pääsimme mukavasti kävellen hotelliimme, joka oli XX Settembre Hotel Rome. Hotelli oli perus kolmen tähden asumus, jossa palvelu pelasi loistavasti. Halusimme, että hotellissamme on tarjolla aamupala, koska siitä saa aina hyvän startin päivään.

Ravintola La Famiglia

1. Syö ja juo

Ihminen tarvitsee elääkeen energiaa. Rooma on täynnä pieniä ja isompiakin ravintoloita. Pitsaa saa lähes jokaisesta paikasta, samoin pastaa. Maistele, tutustu erilaisiin makuihin ja valitse sellaista ruokaa, jota kokki tai tarjoilija suosittelee. Itse en suosittele Tourist menu -ruokapakettia. Itselle valmis menu oli ainakin pettymys, joskin edukas valinta. Ja hyvänen aika sentään! Jäätelöä, jäätelöä, jäätelöä tötterönä ja kiposta ja aina niin hyvää, virkistävää ja maukasta. Päätin Rooman matkalla syödä joka päivä vähintään yhden pallon jäätelöä välipalaksi. Ihanan raikasta, toisaalta oikein kermaista ja aitoa. Söin muun muassa vadelmaa, suklaata, mangoa, tiramisua, murukeksiä, karhunvatukkaa ja stracciatellaa. Kaikki olivat hyviä siis niin hyviä! Viini on edullista ja siitä ei sitten sen enempää, mutta tuli sitä juotua päivällä, illalla ja yöllä. Jos haluat perusvarman vaihtoehdon, voit kokeilla ravintoloista La Famigliaa, joita on useampia Roomassa. Tyyliltään se on italialainen perheravintola. 

Flambar sijaitsee osoitteessa Via Flaminia 69 ja sitä lähden suosittelemaan. Se on tyyliltään nuorisolle suunnattu kahvila, baari ja deli. Söin siellä ihanan kasvis-tonnikalaleivän ja join kupillisen lattea. Ihanan erilainen kahvila!

Suunnitellessasi reissua Vatikaaniin, voit pysähtyä matkallasi esimerkiksi Vega Food - Vegetarian urban food -ravintolassa. Siitä voit jatkaa matkaasi kohti Fiume Tevere -jokea ja pian oletkin jo kohteessa. 

Flambar (Via Flaminia 69)

2. Kultturellia
Valitse ja tutustu Rooman kulttuuritarjontaan jo etukäteen. Me kävimme muun muassa MAXXI museo nazionalessa, jossa oli esillä arkkitehtuuria ja nykytaidetta. Kerää itsellesi mieluisia paikkoja, joissa haluat käydä. Itse saimme hotellin respasta hyvät vinkit siihen, kuinka mihinkin kohteeseen kannattaa mennä. Käytimme loman aikana paljon liikkumiseen omia jalkoja ja jalkamme tiesivät illan päätteeksi liikuttaneensa meitä koko päivän. Valitse matkaasi ainakin kahdet hyvät kävelykengät ja rakkolaastareita. Lisäksi käytimme loppulomasta bussia ja metroa. Bussilippu maksaa 1,50e ja se on voimassa sata minuuttia. Muista leimata myös tämä lippu! Tarjolla on myös vuorokauden lippuja seitsemän euron hintaan. Lippuja saat ostettua ainakin metro- ja bussiasemien automaateista sekä T-kioskeista.

Roomassa on nähtävää päivällä ja illalla. Kannattaa käydä nähtävyyksillä eri vuorokauden aikoina, koska ne näyttävät eri puolensa eri aikaan. Closseum oli matkan yksi ehdoton "must see" -nähtävyys ja mahtava se olikin. Piazza Venezia on huikea kaikkina vuorokauden aikoina. Iltahämärässä kannattaa käydä kiipeämässä sen vierustan rappuset ylös ja istua rappusten yläosassa. Näet sieltä Rooman illan eri perspektiivistä. Kaikkien nähtävyyksien lähettyviltä voit osastaa itsellesi selfiekepin.

Lähde rohkeasti päivällä sivukujille. Ne ovat niin ihania ja niistä löydät pieniä kahviloita, ravintoloita ja putiikkeja. Kerran kävellessämme sivukujalla huomasimme, että olimme osuneet elokuvan kuvauspaikalle! Pian edessämme oli suuria kameroita, kankaita, näyttelijöitä... Huikeeta!

MAXXI

3. Shoppaile.
Etsi liikkeitä, joita et ole ennen nähnyt. Ihmettele näyteikkunoita ja nähdessäsi ihanan tavaran tai vaatteen, osta se, jos se sopii juuri sinulle. Itse ostan jokaiselta ulkomaanmatkalta megneetin jääkaapin oveen. Aamulla väsyneenä näen oven magneetit ja haluan niitä lisää. Se saa motivoimaan työntekoon. Nyt itselläni on jääkaapin ovessa magneetit muun muassa Sveitsistä, Italiasta, Egyptistä ja Turkista.
Itse ostin Roomasta muun muassa vaatteita ja erilaisia elintarvikkeita, jotka olivat made in Italy.

4. Vuorkaa Vespa.
Aivan mahtava tapa nähdä kaupunkia on ajaa Vespalla ympäri maita ja mantuja. Tiesitkö, että Roomasta löytyy Vespa-museo? Pidä lomallasi päivä, ettet suunnitele. Kävele ja liiku sinne minne jalat kantavat tai Vespa vie. Saat silloin aistia suunnittelematonta Rooman päivää. Mene ravintolaan, johon et suunnitellut meneväsi, heitä onnenkolikko väärään suihkulähteeseen ja mene illalla johonkin paikalliseen kuppilaan. Parhaillaan sieltä saatetaan näyttää Lazion fudismatsia ja pääset todelliseen urheilutunnelmaan.

5. Repäise

Olet lomalla, joten tee jotain ikimuistoista. 

Itselläni jäi tunne, että haluan Roomaan uudemman kerran. Kaupunki on ihastuttava, sen arkkitehtuuri on niin söpöä ja kaupnki oli kaikin puolin siisti. 

Seuraavalla kerralla voisi tehdä reppureissun Italian eri kaupungeissa. Juna kulkee ja rinkka selässä voisi mennä esimerkiksi kohti Napolia ja siitä jatkaa Sorrentoon. Lisäksi olisi ihanaa jossain välissä vuokrata auto ja lähteä kaluamaan Pohjois-Italiaa. 

Haaveita saa olla! 

PS. Huhtikuussa suuntaan kohti Espanjan Barcelonaa! Palataan viimeistään silloin näihin matkustustunnelmiin. 

Elli

Anna mä bloggaan

DER, DIE, DAS sinkkumuija Sveitsissä

Reissu Sveitsiin tuli heitettyä, ihan mieletöntä. Sää helli turistia kerrassaan ja sain ehkä kaksi aivan uutta pisamaa nenänvarteeni. Lämpötila pysytteli noin kolmessakymmenessä asteessa ja voi hyvänen aika mitkä maisemat! Olin aivan sanaton, kun näin ensimmäistä kertaa Sveitsin kauneuden edessäni. Katselin ympärillä olevia vuoria, joiden kaukaisimpia huippuja peitti jää ja lumi. Niiden rinteet olivat vehreät ja ylpeät kaikista kasveistaan, rosoistaan ja kivirykelmistään. Edessäni välkkyi sininen ja kirkas järvi, jonka pieni aallokko hohti auringonsäteiden loisteessa. Oli lehmiä, aaseja, perhosia ja heinäsirkkoja. Oli ystäviä ja komeita sveitsiläisiä ihmisiä. Huomasin jälleen, että rakastan matkustelua. 

Kaunis ja ihana hääpari sai toisensa ja tunnelma oli täynnä iloa, lämpöä ja rakkautta... Tähän väliin pieni nielaisu ja silmäkulman onnenkyyneleen pyyhkiminen pehmeällä nenäliinalla, koska siis en voi käsittää miten ihanaa on nähdä toisten rakkaus. Siinä on jotain todella siistä. Samalla voi hetken uskoa, että kyllä minäkin joskus menen naimisiin, saan ehkä itsekin pukea ylleni kauniin häämekon ja olla prinsessa. 

Sinkkumuija, entinen kätilöopiskelija, nykyinen kätilö, outomuija Hensingistä, 23 vee, punapää, BOOOOM. Voitte uskoa, että hetken vain katselin ja otin kuvia. Otin lisää kuvia ja huokailin. Uin siinä sinisessä järvessä, juhlin häät, matkustin junalla ja otin lisää kuvia.

Olen miettinyt tässä viime viikonloppuna rakkautta, avioliittoa ja kumppanuutta. Aivan uskomatonta, että kaksi ihmistä voi löytää toisensa ja tulla toimeen niin hyvin, että haluaa jakaa koko loppuelämän juuri sen toisen kanssa. On valmis jakamaan ilot ja surut, lapset ja lemmikkieläimet, asunnon ja hautapaikan. Haluaa vain olla sen toisen kanssa. Luulen, että rakastuneet ihmiset uskovat etenkin elämään ja siihen, että elämä on se, mikä kantaa. Mielestäni siihen kannattaa uskoa. Kyllä! Elämä ottaa, elämä antaa, elämä kantaa. Näin sinkkumuijana tämä rakkaudesta ja avioitumisesta ja kaikenmoisesta pariutumisesta kirjoittaminen on aina yhtä helppoa. Ehkä se ei ole elämä joka kantaa vaan rakkaus. 

Sveitsin reissun iso ja painava matkalaukku on purettu, pyykkiä pesty ja matkakuvia katsottu. Olen pohtinut taas tuhansia asioita pienillä aivoillani. Olen tehnyt havaintoja Sveitsistä, rakkaudesta ja hääelämästä. Toivon, että saan olla todistamassa vielä monien ihmisten rakkautta. Näihin tunnelmiin on hyvä lopetella tältä erää.

Mikä parasta, seuraavan viikonlopun reissua varten on uusi laukku pakattu. Laukku, joka sisltää teltan, retkipatjoja, kesähameita, värikkäitä toppeja, kumisaappaat, aurinkorasvaa ja ei muuta kuin tytöt lähtee tanssimaan ja mitenkäs se biisi menikään. Lisäksi on toinen kassi, joka on oma ihana hippireppuni. Hippireppu olalle ja kesän yöhön tanssimaan.

ILOSAAREN FESTARIELÄMÄ, MÄ OLEN VALMIS. Nähdään perjantaina siellä! 

Elämä kantaa.

Elli 
Anna mä bloggaan

Lähde kanssani lomamatkalle

Joulu oli ja vähän niin kuin meni jo. Nyt lähdetään ihmiset reissuun. Kohteena ei ole tällä kertaa Kanaria vaan Egypti. Anna mä kerron sulle siitä matkasta, jonka tein tuonne pydamidien ja hiekan maahan ihanan ystävän kanssa. Kerron myös sen itsestäni, että rakastan matkustelua. Matkustaminen on aivan älyttömän siisti juttu. Näkee eri kulttuureja, tapaa erilaisia ihmisiä ja kerää itselleen muistoja sekä kokemuksia.

Kuva on hotellialueeltamme Sharm El Sheikhistä

Egypti sijaitsee aika kaukana Suomesta. Siellä on myös aika erilaista kuin Suomessa ja jotain samaakin. Egyptissä on mukavia ihmisiä, koska olen itse käynyt keskustelemssa heidän kanssaan ja todella tehnyt tällaisen arvion. Egyptiläisillä on usein tummat, laineilevat ja kiiltävät hiuket ja kauniit tummat silmät. He ovat sosiaalisia ja vähän hassuttelevia, mutta myös erittäin asiallisia. He olivat valmiita lähtemään kanssamme pyramideille ja Kairoon, mutta valitettavasti emme voineet lähteä maassa tuolloin vallinneiden levottomuuksien vuoksi. Olimme reissussa maaliskuussa 2014, joka ei ole Egyptin suosituinta matkailukautta. Lisäksi tuolloin maassa oli terroriuhka päällä. Matkaan lähdettiin kuitenkin ja kuten alla olevasta kuvasta huomaa, hirveästi muita ei ollut tuolloin liikenteessä.

Elliandelli kävi uimassa, yksin.

 Vettä kannattaa olla koko ajan jossain lähellä, koska päivisin voi olla niin kuuma, että jokainen aistisolu etsii märkää ja viileää. Altaiden vesi on raikkaan vilposta ja ainakin kyseisellä hotellialueella myös puhdasta. Yöllä saattaa tarvita pitkähihaista pusakkaa, koska yön ja päivän lämpotilaerot voivat olla melkoisia. Punainen meri on suolainen, täynnä haita ja oikeasti sininen. Kävin snorklaamassa sen vesissä ja sain siitä itselleni uuden harrastuksen. Vedenalainen maailma on mielestäni pelottava, kaunis ja mystinen. Kalat tulivat ihan lähelle katsomaan minua ja välillä se alkoi vähän jännittää. Samalla veden alla kuului oma hengitys. Pinnan alla vallitsi ajattomuus ja lipuva rauha. Snorklaus on mielenhoitoa!

Kuva aurinkovarjoista ja hiekasta, taustalla on Punainen meri, joka olikin sininen.

 Hiekkaa oli kaikkialla ja välillä se oli niin kuumaa, että ilman kenkiä ei kärsinyt kävellä. Aurinkovarjoja löytyi pitkin rantaa ja ne todella tulivat kuuman auringon paahtaessa tarpeeseen. Rannoilla oli palkattuja hengenpelastajia. No, tietenkin tiedustelin heidän elämästään kaikkea, kuten millaiset vanhemmat heillä on ja millaisia työtehtäviä heillä on ollut. Ei käynyt aika pitkäksi rusketusta odotellessa, olivat mukavia pelastajia kerrassaan nuo ihmiset!

Hotellin (Hot Ellin) aamupalaa.

Hotellimme oli Coral Beach Rotana Resort-Tiran. Matkapakettiimme kuului aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja ilmaiset juomat. Kyllä, söimme paljon ja ruoka oli hyvää. Tämä täyshoito valintana oli meille erittäin onnekas, koska terroriuhan takia emme saaneet poistua matkan aikana hotellialueelta tai kylille lähteminen ei ollut ainakaan suositeltavaa. Matkan aikana puhuin myös Suomen Ulkoasiainministeriön edustajan kanssa Egyptin nousseesta terroriuhasta, what! Silloin, kun tuollainen puhelu tulee, tuntee itsensä erittäin pieneksi, voimattomaksi ja kuolevaiseksi.

Kiitos.

Matka tuli viikon kulutta päätökseen ja palasimme kotimaahan haikein ja onnellisin mielin. Iho oli saanut mukavan rusketuksen ja kamera oli täynnä kuvia. Mieleeni jäivät päällimmäisenä hotellialueen uskomattoman ihanat työntekijät, jotka tekivät viikostamme unohtumattoman ystävällisyydellään ja sosiaalisuudellaan. Tahdon vielä näin lopuksi mainita, että tapasin Etelä-Sudanin ministerin, jonka kanssa keskustelimme muun muassa kotimaidemme poliittisista tilanteista ja synnytyksistä. Kiitos sille ihanalle ihmiselle, joka jakoi kanssani tuon viikon loman. 

Aurinkoisesti,
Elli
Anna mä bloggaan