Heitän vinkit sulle

Uusi-Seelanti on hyvä reppureissukohde. Maassa on suhteellisen laaja reppureissukulttuuri ja esimerkiksi luontoihmiset, hurjapäät ja bilettäjät saavat kukin osakseen maan tarjoamasta kultturi- ja luontopläjäyksestä. Voi kiipeillä mäkiä, vuoria, kukkuloita, ihailla merta, juoda paikallisella viinitilla päiväilot, hypätä jokeen benjin, bilettää hostellin parvekkeella koko yön tai nukkua viikon putkeen punkassa ja kaikille sekin on ihan OK.

1. Sä pärjäät 
Mietin ennen matkaa, että kuinka ihmeessä tulisin pärjäämään maapallon toisella puolella. Matka tuntui Suomen lentokentälläkin vielä utopistiselta ja todella jännittävältä. Ei kukaan osaa sanoa sinulle, että lähde tai älä lähde. Sinun on vain itse päätettävä lähteä, jos todella sitä haluat. Jos päätät lähteä, lähde!
Olin reppureissussa Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Indonesiassa seitsemän kuukautta ja on todettava, että kyllä sitä pärjää. Välillä kysyin apua, neuvoja, vinkkejä, suosituksia ja aina sain apua, vastauksia ja rohkaisua. Vaikka matkustaisit yksin tai yhdessä, ympärillä on muita yksin ja yhdessä matkaajia. Kaikilla kulkureilla on hyviä ja huonoja päiviä ja sitten on vain päiviä. Kun selviät huonosta päivästä, tulee taas uusi päivä. Niin se arki menee.
Koskaan ei mielestäni ole täysin oikeaa tai väärää aikaa lähteä reissuun.

2. Lentolippu
Itselläni viimeinen sinetti matkalle oli lentolipun ostaminen. Silloin tiesin todella, että matkalle on lähdettävä. Vertaile lentolippujen hintoja ja eri kaupunkeja. Itse lensin Helsinki-Vantaalta Heathrown ja Hong Kongin kautta Aucklandiin.

Tosiaan laukun pohjalla oli vain menolippu. Paluulipun ehtii ostaa myöhemminkin ja voi olla, että reitit, suunnitelmat ja aikataulut muuttuvat lähes viikoittain. Välillä tuli katsottua lentoja kotiin jo aiemmin ja pian sitä huomasi suunnittelevansa lentoja Aasiaan. Reissu on täynnä mahdollisuuksia! Mielestäni oli hyvä, että seitsemän kuukauden reissua ei ollut juurikaan sen tarkemmin sinetöity etukäteen. Se antoi tilaa luovuudelle, mahdollisuuden liikkua oman aikataulun ja etenkin kulkemisen omien fiilisten ohjaamana.

3. Viralliset ja ei aina niin kivat asiat
-Viisumi Sen saa haettua ilmaiseksi Uuteen-Seelantiin. https://www.immigration.govt.nz/new-zealand-visas on osoite, josta sen saa homattua. Viisumi tulee suoraan mailiin linkkinä, josta sen saa tulostettua mukaan matkalle. Toimitusaika on muutama viikko.
-Kansainvälinen ajokortti olisi oltava messissä, jos haluat huristella autolla. Sen saa hommattua Autoliitosta. https://www.autoliitto.fi/matkailu/kansainvalinen-ajokortti Toimitusaika on reilu viikko.
-Matkustusilmoitus https://matkustusilmoitus.fi/public_html?command=browse Täältä sain yhteydenoton maanjäristystilanteissa ja tsunamiuhan noustessa.
-Kattava matkavakuutus Vakuutusta kannattaa hakea hyvissä ajoin, koska joskus vakuutuksen saamiseksi tarvitsee erilaisia terveysselvityksiä, joiden saamiseen voi vierähtää tovi. Hinnat voivat vaihdella melkoisestikin eri yhtiöiden välillä.
-Tarkistusta rokotuksesi ja hommaa apteekista tarvittaessa reseptit paperisina mukaan. 
-Passi Tarkista voimassaolo! Tarvittaessa voit uusia passin https://www.poliisi.fi/passi

Uudessa-Seelannissa:
-tilin avaaminen Mene johonkin pankkiin. Itse valitsin Kiwi Bankin. Tapaa virkailijaa ja ano itsellesi tiliä. Tilin saa jo samana päivänä ja pankkikortin taskuun. Tilille pitää tallettaa jokin summa rahaa ja itse laitoin viitisenkymppiä. Tilin avaaminen oli maksutonta. Tilin avaamiseen tarvitsee Uuden-Seelannin asumisosoitteen ja sain tällaisen asumistodistuksen hostellista, koska vakinaista asumisosoitetta ei ollut. Kaikki hostellit eivät tähän suostu, joten sen asian voit selvittää jo etukäteen tai kävellä tiskille paikan päällä.
-IRD-numero Tarvitset tällaisen numeron, jos haluat tienata reissullasi. Numeron saa haettua postin kautta ja siellä sinun pitää täyttää virallinen hakulomake. Täytetyn hakulomakkeen lisäksi tarvitset kaksi eri henkkaria esim. passi ja kansainvälinen ajokortti, viisumisi ja todistuksen pankkitilistä, jonka saat mukaasi pankkivirkailijalta.
-Paikallinen puhelinliittymä kannattaa hommata, jos on pidemään reissussa tai tiedossa. Itse hommasin Vodafonen liittymän ja latasin sinne soittamalla ja verkkopankissa maksamalla kaksikymmentä dollaria. Liittymiä saa ostettua esimerkiksi ruokakaupoista tai matkapuhelinliikkeestä. Useilla reppureissaajilla on paikallinen liittymä ja yhteydenpito helpottuu.

Pakkauslistaa:
-aurinkovoide
-lakki
-vaelluskengät, lenkkarit ja lipokkaat
-mikrokuitupyyhe vie väemmän tilaa kuin "tavallinen"
-kuulakärkikynä + reissuvihko
-puhelin +(kamera)
-adapteri ja tarvittavat latauspiuhat
-juomapullo
-mieti paljonko tarvitset oikeasti vaatetta
-hygieniatarvikkeet

Mieti millaisen reissuun olet lähdössä. Bikinit eivät paljoa tilaa vie, mutta uida voi esimerkiksi urheiluliiveillä tai erämaassa nakuna (tai suomalaiset muutenkin missä vain ja milloin vain, heehee). Itselle tärkeiksi tavaroiksi nousivat ehdottoman hyvin toimiva Osprayn rinkka, vaelluskengät, vettä hylkivä tuulipuku, päätä suojaava huivi, aurkinkovoide, hyvät sukat. Lisäksi Spotify, jonka soittolista on jäänyt elämään reissun jälkeenkin tuoden muistoja, tunnelmia ja tunteita. Todellakin sopii fiilistelyyn milloin vain. Pidin reissun päiväkirjaa.
Uudesta-Seelannista ostimme halpisteltan, makuupussit ja jumppa-alustat, koska reissuun mahtui kuukauden telttailujakso. Melkein mitä vain saa hommattua Uudesta-Seelannista, joten ei hätää, vaikka ainoatkin alushousut unohtuisivat kotiin.

4. Tee juttuja
Jos ja kun reissaat maapallon toiselle puolelle, kannattaa pohtia asioita, joita todella haluat toteuttaa. Reissussa ollessa voi tulla eteesi asioita, joita et ole ajatellut tekeväsi, mutta haluat hetken mielijohteesta tehdä ja se on OK. Kokoat oman reissun ja saat tehdä siitä näköisesi.

Kirjoja saa luettavaksi useista hostelleista ilmaisiksi (kirjanvaihtopalvelu). Hostellit saattvat tarjota pyykkikoneen ja kuivurin melko edullisesti, yleensä noin neljän dollarin hintaan. Jotkut hostelit tarjoavat mausteita, teetä ja kahvia ilmaiseksi majoituksen yhteydessä, jopa riisiä ja pastaa saattaa saada tiskin takaa. Autoja on vuokrattavana ja isompia retkeilyautoja saattaa saada edulliseen hintaan ostettua.
Pohjoisella saarella kulkee mukavasti ja edullisesti bussilla. Eteläsaarelle suosittelen autoa, koska julkinen kulkee selvästi heikommin verrattuna pohjoiseen.
Edullisin ruokakauppa on Pak n Save http://www.paknsave.co.nz/.

Mihis sitä sitten lähtisi? 

Anna mä bloggaan

Haloo Uusi-Seelanti ja Australia!

Tässähän tämä elämä pyörii ja itse pyörin sen mukana. Olen mahdollisesti suuntaamassa syyskuussa 2016 katseeni kohti Uutta-Seelantia sekä Australiaa. Olen jo aloittanut hiljalleen valmistelut reppureussia ajatellen. Olen alkanut penkoa asuntoni ylimpiä kaappeja ja oudoimpia jemmoja. Tonkiminen on aiheuttanut arkeeni lajittelua, myyntiä ja kierrätystä. On ihan hirveästi tavaraa ja etenkin sitä turhaa sellaista materiaa. Yritän saada tavaroitani myydyksi ja samalla kartutan matkakassaa.

Olen yrittänyt priorisoida asioita. Minun pitää ostaa ainakin joku tosi hyvä ja toimiva rinkka, jonne saan aina pakattua omaisuuteni ollenssani maapallon toisella puolella. Haluan, että rinkka on laadukas ja mukava, koska se tulee olemaan iso osa elämääni. Sen sisällä tulee oikeastaan olemaan elämäni. Lisäksi minun pitänee ostaa uudet ja laadukkaat vaelluskengät, joiden kanssa voin koluta pitkin luonnonsuojelualueita, metsiä, rantoja ja tienvarsia. Olen alkanut pohtimaan asioita niin, että olen täällä Suomessa enää noin yhdeksän kuukautta. Tämähän on vähän niin kuin odotusaika.

Olen katsonut erilaisia matkaoppaita ja sivustoja. En aio missään nimessä tehdä liian lukittuja ja tarkkoja suunnitelmia, koska en halua stressaantua aikatauluista. Ostan menolipun, kun näen hyvän tarjouksen tai hyvät lentoaikataulut. Paluulippua en halua vielä ostaa ollenkaan, koska paha sitä nyt on sanoa, kuinka tuolla maapallon toisella puolella tulee oikein viihtymään. Sen verran on suunnitelmaa, että lennän aluksi Aucklandiin  ja sieltä matka jatkuu Uuden-Seelannin itärannikkoa myöden kohti saaren eteläosaa. Sieltä sitten lennän aikanaan Australiaan. Mahdollisesti teen töitä jossain välissä jossain paikassa, jos joku yhtiö tai henkilö minut suostuu palkkaamaan. Voisin esimerkiksi kerätä avokadoja puiseen koriin tai tiskata kahvilassa tai siivota hotellin huoneita. Ihanaa lähteä reissuun niin, että voin tehdä melkein mitä tahansa. Tosin pakko minun on nähdä se Taru sormusen herrasta -elokuvan pyöreä puinen hobittiovi ja ottaa siinä ainakin kymmenen selfietä. Haluaisin vierailla jossain synnytyssairaalassa ja tutustua heidän synnytyskulttuuriin. Se olisi vain niin siistiä!

Tulevaa matkaa ajattelen myös hieman haikeudella, koska jätän kaiken nykyisen hetkeksi ainakin taakseni. Joudun jättämään oman pikku vuokrayksiöni, johon olen kiintynyt. Tämä on ollut kotini jo muutaman vuoden ajan. Olen alustavasti suunnitellut tulevani ehkä joskus kesällä 2017 takaisin Suomeen, ehkä, siis todellakin ehkä. Kuten olen jo aiemmin sanonut, että elämä on tässä ja nyt. Alan taas googlettamaan niitä rinkkoja ja kuuntelen Haloo Helsinkiä! Maailman toisen puolella, mä menen minne sattuma johtaa.

Anna mä bloggaan
Elli

Hölmö ja nuori sydän

Jaahas, se olisi taas uusi viikko vierähtämässä käyntiin. Kevyt tulevan maanantain morkkis meinaa astua mieleeni, mutta kaivan esiin niitä hyviä juttuja. Askartelemani joulukortit postitin ajallani ja kaupungilla kävin joulukuussa tonttuilemassa. Tiskit on viikonlopun jäljiltä tiskattu ja puhtaat pyykit ovat telineellä kuivumassa. Ihanat jouluvalot koristavat yksiöni ikkunaa vieläkin ja tulevalle kuukaudelle on ilmaantunut kaksi uutta jalkapallo-ottelua ja yksi turnaus, joihin yritän päästä kirmaamaan pallon perään.

Elämäni suola on tällä hetkellä lähinnä jalkapallo. Siitä saan jännitystä, hengästymistä, mustelmia ja maaleja. Sen lajin kautta saan fiilistellä! Toinen ihan kiva juttu on juokseminen. Työelämä puolestaan rullaa radallaan päivästä toiseen ja se on ihan OK. Aina töissä ei ehkä sittenkään tarvitse olla niin jännittävää. Ihan vain tasainen työelämän arki riittää ja sellainen sopiva rullaus. Toisaalta tekisi todellakin mieli hypätä jonnekin todella kauas tästä kammottavasta oravanpyörästä. Herätyskello soi, lähden töihin, tulen töistä, tiskaan, juon kahvia, näen ystävää, nukun, syön, herätyskello soi, töitä, kiirettä, mikroateria, päiväunet.

Joulukortti mallia 2015

Olen huomannut, että olen huono tekemään päätöksiä. En oikeasti tiedä kannattaako lähteä reppureissaamaan Australiaan vai keskittyä työelämään vai mitä tässä tekisi? Toisaalta olen 23 ja ehdin toivottavasti tehdä moniakin juttuja. En vain koskaan ole ymmärtänyt ihmisten ajatusta siitä, että asioita tehdään esimerkiksi eläkkeellä tai sitten kun ja jos ja kun ja jos eli jos kun tai siis joskus. Mitäpä jos tekisi nyt, eikä sitten jos tai joskus toiste?

Itse käyn kovaa kamppailua tunteiden ja järjen kanssa. On todella kamalaa, kun järki sanoo toista ja oma ihmeellinen sisäinen fiilis huutaa tekemään toisin. Olisi varmasti järkevää ostaa oma asunto ja tehdä siten pitkän tähtäimen sijoitus. Olisi varmasti järkevää opiskella lisää, jos päätä riittäisi ja kokeilla omia oppimisen rajoja. Olisi varmaan tosi järkevää säästää pahan päivän varalle ja ostaa kissa, jota voisi hoitaa säntillisesti ja leikkiä sen kanssa, antaa sille pienelle karvapallolle ruokaa ja rakkautta. Toisaalta fiilispuoleni huutaa korvani juuressa, että minun tulisi pistää elämä risaiseksi ja ostaa liput Australiaan tai johonkin Uuteen Seelantiin. Elämä on nyt ja tässä ja jos ihminen haluaa matkustaa ja reissata ja nähdä maailmaa juuri nyt niin kai se on OK. Sen aika voisi olla nyt.

On ihanaa, kun voin itse päättää, mutta ongelma on se, että pelkään tekeväni virheitä. Pelkään, että pilaan elämäni reppureissulla. Pelkään sitä, kun palaan Suomeen esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden kuluttua ja ympärilläni ei ehkä olisi juuri mitään tai ketään. Ei siis ehkä oikeasti mitään! Sitten voisin katsella kamerasta valokuvia reissusta. Tai sitten voisin löytää reissultani Australiasta jonkun ihanan surffitukkafarmarin... Tai sitten löydän töitä maapallon toiselta puolelta ja teen häkellyttävän uran Australian kätilönä. Tai sitten voisi lopettaa kaiken pohtimisen, funtsailun, järkeilyn ja elää hetkessä. Tänään minusta tuntuu, että olisin valmis lähtemään vaikka Timbuktuun.

Joulu oli ja meni. Lempiherkkuni oli suklaan lisäksi tänä jouluna äidin tekemä lanttulaatikko. Hei, nyt on vuosi 2016! Katsotaan mielenkiinnolla mitä se tuo tullessaan. Takamuksessani on jostain syystä sellainen tuntuma, että tämä vuosi tulee olemaan ihan OK.

Elli
Anna mä bloggaan